lauantai 5. heinäkuuta 2014

Summertime









Enhän minä mitään erikoista.
Kunhan vaan jotakin pientä
olen ollut hommaavinani.

Lastenlapsia on ollut ilo hoidella,
tai oikeastaan se iloisen pirteä
porukka on itse ollut oikein
hoitorykmentti, kun
mielikuvitusta riittää
moneen suuntaan ja arki,
mikä se on?

 Se vaan unohtuu
kun joka puolella kiekuu ja kukkii
ja pyöräkellot kilisevät….

Joo, joo, lehmätkin lentävät
possut kiipeilevät puissa
ja kissa leipoo pullaa… ainakin meillä,
se tiskaakin ja pesisi pyykitkin, mutta
eihän täällä maalais-cityssä saa kissoja viedä pyykkitupaan, eikä koiria,
ja jos silti vie, talonmies tulee kiukkuiseksi ja allergiset
ihmiset tekevät valituksia korkeampaan portaaseen.

Ei me ole viety kissaa pyykille,(vaikka se on tehnyt ehdotuksia)
 eikä Lallu-koiraakaan, ole viety edes koneita katsomaan,
kun me tiedämme mitä siitä seuraa. Ja aina joku näkee
jostakin, jos vaikka salaa meinaisi piipahtaa….

Meidän väki on uponnut vihreisiin,
jokaisessa pensaassa joku tenava kuikuilee
ja pihapuissa toinen lauma huikuilee.

Pian Taivaanrannan expressjuna kolistelee
vastaleivottua suvun nuorimmaisinta Poikavauvaa
 halailemaan ja ihailemaan ja miettimään,
että kenenkähän näköinen baby on, vaikka suvun ja naapurin
kolmevuotiaat olivat jo tuumanneet, että ihan kuin he pienenä,
 ihan sinivalkoiset silmät ja mansikkavarpaat.







8 kommenttia:

  1. Ihana kesä huokuu jutustasi. Voi, kesä ja lapsenlapset, se kaukainen mennyt aika oli niin ihana.
    Hyvää heinäkuuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä on hieno ja ihana!
      Lastelapset vaan kasvavat liian nopeasti,
      se aika on niin lyhyt, kun he ovat pieniä
      ja kaikki epätodellinen on vielä totta ja mielikuvituskin on sama kuin oikeasti!

      Onneksi syntyy vielä uusia tenavia,
      niin että tulevaisuuden haaveet elävät
      ja itävät !
      Oikein hienoa heinäkuuta Mummeli!

      Poista
  2. Meillä on juuri nyt tuo sama ilo. Kuopuksen keräämät Aku Ankka-vuosikerrat ovat kovassa käytössä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aku Ankoista on täälläkin päin
      ollut kysyntää ja melua, kun
      kaikki haluaisivat juuri se lehden,
      jota joku toinen just piilottelee
      tyynynsä alla, tai jossakin
      muualla! Kaksoispojat ovat
      oikein Aku Ankka eksperttejä,
      ja toiset nauttivat metelistä
      ja aikuiset istuvat lasikuistilla
      ja vaan kelluvat kesässä
      ja hymyilevät salaperäisen
      osaaottavasti tenavien
      elämän ilon kukkimisesta!

      Poista
  3. Kiitos ihanasta postuksesta, tuli niin hyvä mieli kun luin sen;))

    Näkee sen, että siallenne on mielikuvitusta, se ehkä kuvittelee olevansa kissa, ja vielä porsas selässä!!!

    Meillä ei vielä talonmies ole tullut kiukkuiseksi, vaikka konehan sen pyykin pesee:))

    Oikein leppoisaa ja hyvää kesän jatkoa sinulle ja sukusi vihmerille vesoille, Herne-ystävä! ♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä täällä on mielikuviksellista
      porukkaa, kaikkea he keksivät!
      Hyvä ettei kanoillekin väännetä
      nukenvaatteita päälle niinkuin
      meidän Mustalle Armas-kissalle
      tehtiin, ja sitten sitä lykittiin
      nukenvaunuissa pitkin pihaa.
      Kyllä se mielellään vieläkin
      änkeää vaunuihin, ja polkupyörän
      korissakin sitä kiikutetaan
      kalareissuille Holmajoelle,
      josta löytyy rapujakin elokuussa.

      Juu, talonmies on oikein laittanut
      lapun pyykkituvan seinälle, ettei
      kissat ja koirat saa oleskella
      pyykkitiloissa. Täällä maalais-cityssä
      olla tarkkoja ☺!

      Oikein tosi hienoa heinäkuuta Tohmajärven
      väelle ♥

      Poista
  4. Oikea hyvän tuulen kirjoitus. Suupieleni vääntyivät nopeasti korkkiruuveille kun silmäni osuivat puussa kiipeilevään possuäitiin jälkeläinen selässään...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennen vanhaa kiipeilin itsekin mielelläni puihin,
      mutta en koskaan jälkeläinen selässä...
      Nykyisinkin kyllä kiipeilyä harrastan,
      jos sopiva tuuli tempaa mukaansa...

      Nyt kun minun ei enää tarvitse olla
      suvun ainut Hevonenkaan, jonka selässä
      perikuntaa piti kiikuttaa kaikki ojanpohjat
      ja vesilätäkötkin niin olen anatutunut ilolla
      pullamummoksi. Se meinaa sitä, että
      valittamatta leivoskelen pitsoista munkkirinkeleihin ja lättyihin, kissan avustamana.

      Norjan reissulla sain hienon
      kunniamaininnan, olen paras kuravesi
      kanaalin tekijä! Ja siihen tarvitaankin
      erikoistaitoja kun rikkonaisella sangolla
      saa kanaalin kuravettä täyteen.....:)

      Poista