keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Voimia syksyn arkeen


 
 
 
laulu: Johanna Tähkäpää
sanat: Erkki Leminen
sävel: Pekka Simojoki
 


Ehyttä yllä, sisällä repaleet.
Hymyilyllä peitetään kyyneleet,
salassa syntyneet.

Tyhjyyden painon, pelon ja kaipauksen,
syytösten vainon, elämän petoksen
peittelee ihminen.

Ken kaiken tuntee, hän tuntee syvyyden,
ken kaiken huomaa, hän huomaa pimeyden,
kiusatun ihmisen.

Jumala taivaan on tullut maailmaan.
Ihmisen vaivaan toi avun tullessaan.
Hän suostuu auttamaan.

Vapahtajalla on lääke tyhjyyteen.
Armahtamalla hän saattaa yhteyteen
luotansa loitonneen.

Rakkaudellaan hän pelon karkottaa.
Yhteydessään elämän uudistaa,
hän taivaan lahjoittaa.
 
          
 

lauantai 5. lokakuuta 2013

Bää-ää









Maata puita  pensaita
ja minua kuoritaan

kuoritaan värit ja lehdet
ruohot ja kukat

vain sielun kurapelto jää
yhtä alastomaksi kuin
maa jää

ensilumi on  kuin Armon valkoiset
Lohdun villat, ettei kurjuus
kokonaan nielaise, kun se ajallaan suvaitsee
valloittaa näkyväiset

pariviikkoa sitten olin Oslossa
lammasten keritsijäisissä
ja yhtä alastomana katselimme
toisiamme, lammasparat ja minä ihmisparka,
kerittyjen villojen jaetussa yheisymmärryksessä

 sanoin Lastenlapsille,
että ymmärrän niitten kieltä ja oloa,
kun niitten paksujen komeitten
villojen alta paljastuu pieni ruipelo:
ja emme hätääntyneenä  voi muuta kuin määkiä.
 Bää-äää
 bää-äää.