keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Pakkausta











En tykkää pakkaamisestaHerra;
vaikka  pidän itseäni asiantuntijana,
kun olen matkustanut  koko elämäni.
Vaikein kysymysmitä pitää ottaa mukaansa,
tietämättä kaikkia  vaikuttavia tekijöitä?
Kuten sääennuste - erittäin tärkeää!
ja mahdolliset tehtävät - paras  valmistautua.
Vaihtoehtoiset reitit - eihän tiedä vaikka  lakko tulisi.
Ylimääräistä rahaa - jota aina tarvitaan.

Mutta vielä pahempaa kuin pakkaamien

 matkaa varten, on pakata kotiinpaluun jälkeen
kun kaikki on takkuistaryppyistä ja nuhruista.
Pitäisi olla kertakäyttöisiä matkatavaroita
aivan kuten meillä on kertakäyttöiset astiat retkillä!

Kuvitelkaa ostavanne pakkaus  lomavaatteita,

sopivaa kokoa, jotka voi heittää  menemään, 
kun on kotiinlähtö, tyhjin käsin, mutta kevein sydämin.

Ajatukseni kulkeutuvat   viimeiselle

 matkalle pakkaamiseen,  kun paluuta ei ole...
Vai onko tämä pikemminkin purkamista,
pääsemistä eroon täyttymättömistä toiveista,
 puoliksi  suunnitelluista suunnitelmista,
väsyttävistä takaiskuista ja pienistä ikävyyksistä,
 laittamalla kansi päälle kauna-laatikkoon?
Kaikki pois, olen valmis niitten kanssa !

 Käännän kasvoni valoa kohti,

nostan sydämeni Sinuun päin lopullisena luovutuksena
ja kuljen  tyhjin käsin esiripun  läpi
iankaikkisiin ulottuvuuksiin, missä Sinä odotat,
minun Vapahtajani, minun Herrani ja Kuninkaani.



Flora Larsson

(Oma käännös ruotsinkielestä)



Hyvää Kesää kaikille!












maanantai 24. kesäkuuta 2013

Yksnkertainen laskutehtävä







Kovin yksinkertaisen laskutehtävän Sinä annoit Pietarille,
Mestari, 70x7.

Kuka tahansa lapsi voisi antaa vastauksen : 490!
Mutta antaa anteeksi ihmiselle 490 kertaa,
on vaikea tehtävä, sanomattoman vaikea,
se on vastoin luontoa, niinkuin moni muukin käskysi.

Se, mitä tuo ihminen teki minulle
ei ollut niinkään vaikeaa,
mutta se loukkasi ylpeyttäni,
se haavoitti itsetuntoani.
Jos olisinkin antanut anteeksi jo kerran,
mutta olen antanut jo tusina
kertaa, ja siitä se kenkä puristaa, Herra.

En minä tarvitse apuasi voidakseni antaa
anteeksi 490 erilaista virhettä,
mutta minun on annettava hänelle
anteeksi sama virhe,
jonka hän teki jo kauan sitten.
Häpeän tunnustaa tämän, Herra,
mutta Sinä tiedät, että niin on,
miksikä sitä kätkeä yrittäisin?

Oi Mestari, Sinä osaat antaa anteeksi,
ja unohdat kertakaikkisesti!
Kaiva syvälle, Herra,
sydämeni syvimpään asti,
kunnes löydät tuon kipeän kohdan,
vuodata parantavaa Rakkautasi,
opeta minut antamaan anteeksi,
unohtamaan kertakaikkisesti.





Flora Larsson







torstai 20. kesäkuuta 2013

Väsynyt epäitsekkyyteen...





Väsynyt epäitsekkyyteen





Olen väsynyt epäitsekkyyteen, Herra!
Väsynyt valitsemaan palaneen pullan,
säröisen kupin,
haljenneen tomaatin,
pahenneen banaanin,
ja niin edelleen.

Eikä se minun itsekkyyttäni vähennä,
minähän nautin itseni kieltämisestä
kuullen omakätisten aplodien
kaikuvan hiljaa sisimmässäni.

Ja syrjäsilmällä näen pyhimyksenalun
sormeilevan sädekehäänsä,
innokkaana kojottamaan sen
pinimmästäkin rohkaisusta,
ihastuneena rooliinsa.

Joten olen väsynyt epäitsekkyyteen, Herra
pakottamaan itseäni sisältäpäin
toimimaan vastoin tahtoani,
aina olemaan varuillani.

Onko liian paljon pyytää sinulta Mestari,
Myönteistä rakkautta, ei kielteistä pakkoa?



Flora Larsson







tiistai 4. kesäkuuta 2013

Onni

Klikk




Ei ihmistä ketään missään. 
Vain lempeiden, 
valkeiden pilvien peittämä taivas 
ja järven peilistä välkkyen
 rannan pehmeänvihreät puut.



Ei ihmistä ketään missään. 
Olen yksin, ah,
 vihdoinkin yksin ma olla saan. 

Olen sulanut luontoon takaisin — 
Olen kielonkukka,
 mi puhtain valkehin kasvoin 
suvenihanan teränsä nostaa aurinkoon. 

Olen lempeä laine,
 mi joskus kivihin vienona vierii, 
olen käki,
 mi kaukaa metsien takaa
 nauttien kukkuu, 
olen lehti,
 mi tuulen sylissä keinuu haaveillen —

Ei ihmistä ketään missään. 

Ei yksikään
 terävä katse
 viillä mun sieluain täällä, 
ei yksikään hymyily
 kylmä saa mua palelemaan. 
Vain valkeiden pilvien takaa hohtava himmeä päivä, 
suvituulen henkäys lämmin kaulallain — 

Olen löytänyt onnen. 
Niin hyvä, niin hyvä mun on —.




Saima Harmaja