torstai 10. tammikuuta 2013

Nymfi


Nymphaea


Lähde

Kerran tuhannessa vuodessa 
Nymfi nousee lähteestä
hiuksiaan pudistellen sylinsä avaa,
 on ihmeellinen polte hymyn 
  joka harvoin palaa saa


Antautuu miehelle maassa
 hiuksiaan pudistellen sylinsä avaa
  kääntyen takaisin lähteeseen.

Sinä,
kenet luulin täysin tuntevani 
olet peitossa vesipinnan alla.
Vesi on suljettu maallisen askelilta
lukkoa ei kukaan murtaa voi.

Sinua
  Rakastin vahvasti, turvallisesti
Sinua omakseni kutsuin,
nyt olet paennut vesipeilin taakse.
 Olen pitänyt Sinua äärettömän rakkaana 
täällä  maallisella taipaleella!
Sydämesi piilotettuun maailmaan
nyt  koskaan en päästä voi.


Kerran tuhannessa vuodessa
Nymfi nousee lähteestä
hiuksiaan pudistellen sylinsä avaa,
on  ihmeellinen   polte hymyn
  joka harvoin palaa saa.
 
 
 
Karl Gustaf Hildebrandin runo
(käännös ruotsista Herne )


Runon kirjoittanut Karl Gustaf Hildebrand hoiti alzheimeria sairastavaa
 vaimoaan Maj-Stinaa monet vuodet. Tämä runo on kuvausta
hänen sisimmistä mietteistään.
Olen itse saanut läheltä seurata
 alzheimeria sairastavia,   se on suuri suru
puolisolle ja kaikille omaisille, kun
rakas läheinen katoaa kokonaan
eikä tunnista enää puolisoaan eikä lapsiaan,
muista omaisista tai läheisitä puhumattakaan.
Vain harvoin voi entinen ihminen hetkeksi vilahtaa.


Alla lisätietoa sairaudesta:

8 kommenttia:

  1. Kiitos, Herne, tästä postauksesta!

    Tosi on, että alzheimeria sairastava menettää kosketuksen läheisiinsä eikä lopulta tunne omaa perhettään. Surullista mutta totta.:(

    Oikein hyvää torstaipäivää sinulle!<3333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alzheimerista on täällä paljon puhetta.
      Kuningatar Silviakin on kertonut
      äitinsä alzheimerista.
      Työkaverini sairastui siihen
      ennen kuin täytti 50.

      Ensimmäinen työpaikkani
      täällä ruotsissa oli
      vanhusten hoito-osastolla,
      jossa ei ollut vain vanhoja,
      vaan 45 vuotiaitakin, jotka olivat
      alzheimeria potevia.

      Yliopiston kokeilusairaalassa
      kokeiltiin uusia alzheimerilääkkeitä
      1980 -luvulla , mutta en voi
      sanoa että mummot ja vaarit olisivat
      sen kummemmin reakoineet.

      Niiltä ajoilta on muistissa eräs
      herttainen mummu, joka ei tuntenut
      omaisiaan, ei lapsiaan eikä sukuaan,
      mutta hän osasi litanian virsiä
      ulkomuistista.

      Poista
  2. Kauniisti osasi mies sisintään tulkita. Varmaan on tuntenut syvästi vaimonsa sairauden.
    Oikein hyvää viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti he olivat rakkaita toisilleen,
      mies kirjoitti muitakin kauniita runoja
      vaimostaan, loppuun asti jaksoi
      osoittaa rakkautta puolisolleen,
      vaikka hän olikin "vesipeilin takana".

      Vielä löytyy kauneutta ja rakkautta...

      Oikein hyvää viikonloppua Sinullekin.

      Poista
  3. Todellakin kauniisti kuvattu tunteet.

    Siinä vaaditaan rakkautta että jaksaa kulkea sairaan vieressä.
    Todellista rakkautta.

    Hyvää pyhäiltaa sinulle sinne Falköpinkiin.

    VastaaPoista
  4. Kyllä se rakkautta vaatii,
    jaksaa tuossa sairaudessa rinnalla
    olla, kun koko persoonallisuus
    muuttuu ja ihminen on kuin elävältä
    kuollut.

    Vaikka vielä kun pystyy
    liikkumaan, niin pitää vahtia kuin
    pientä lasta joka voi olla hyvin
    aggressiivinenkin.

    VastaaPoista
  5. Vastaukset
    1. Mistähän tuokin tauti johtuu?
      Ennen vanhaan ei sitä ollut
      niin paljoa kuin nyt.

      Mummut ja ukit sai asua
      omiensa kanssa, ei
      viety vanhojenkotiin
      masentumaan ja sairastumaan ja
      sitä kautta katoamaan, niinkuin
      monen kohddalla nykyisin on.

      En muista lapsuuteni ajoilta yhtäkään
      joka olisi sairastanut alzheimeria.
      Mitähän nykyajassa on pielessä?
      Tai pikemmin, mitä ei olisi pielessä...

      Poista