torstai 31. tammikuuta 2013

Haastetta









sain haasteen

Haaste on 11 kysymystä

 1. Mistä kotityöstä pidät?
2. Mistä kotityöstä et tykkää?
3. Luetko kirjoja? Jos luet, niin kerro jokin hyvä kirja jonka olet lukenut.
4. Mikä eläin olisit, jos saisit  yhden päivän olla jokin eläin?
5. Millainen olisi unelmapuutarhasi?
6. Kerro jokin mukava lapsuusmuisto.
7. Millaisesta musiikista tykkäät?
8. Jos pitäisi valita hiirenloukku tai kissa, kumman valitsisit?
9. Merenranta vai järvenranta?
10. Mitä tulee ensimmäisenä mieleen sanasta KESÄ?
11. Mitä syöt yleensä aamupalaksi? 


Vastaukseni:

1.
 

Onni!

12 kommenttia:

  1. Laitoin pitkän kommentin, mutta se taisi kadota jonnekkin. Ihanan raikkaita ja lämpöisiä vastauksia. Tuli aivan kesäpäivä mieleen. Onpa teillä lapsena ollut kivoja lauantaisiivouksia. Ja vallatonta sairastamista mummun hoivissa :) Tuo Sonja-kirja pitää pistää mieleen, se vaikuttaa kiinnostavalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi että viestisi katosi,
      tykkään pitkistä viesteitä...☺

      Talvella oli hankalaa siivota, kun Äiti
      aina kiikutti kaikki sänkyvaatteetki pakkaseen, samoin matot ja soffatyynytkin.
      Isä ei koskaan tykännyt siivousrulijanssista
      niinkuin hän sitä kutsui, ja kauhisteli vielä, että opettaa meidätkin samaan hommaan,ja säälitteli jo meidän tulevia miesparkojammekin.

      Anna-mummo oli Rakas mummu!
      Hän tykkäsi meistä, ja me Hänestä!
      Hän oli vanhapiika, suvun rovastilan
      piika ja lastenhoitaja, ja
      isän ja hänen veljensä kasvatusäiti.

      SONJA on todella lukemisen arvoinen,
      ja samalla historiallinenkin, sen ajan
      venäläisyhteiskuntaa kuvaava.

      Poista
  2. Kiitos, olipa ihanat vastaukset, Herne-ystävä!<3

    Tuli kesä, kukat ja perhoset sekä vihreä niitty suoraan silmien eteen..:))))

    Oikein suloista torstai-iltaa ja viikonloppua sinulle!<3333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehumisista Aili-mummo,
      minullekin tuli kesäinen olo ja mieli, kun kirjoittelin! Lapsuuden kesät ovat ikimuistoisia, kaikki sisarukset olimme
      yhdessä, yhdessä olimme koko väki ja suku,
      kukaan ei ollut vielä Rauhan majoissa.

      Aina joku iloinen Isän täti tuli kertomaan asioita ja Isä ja hänen musikaaliset serkkunsa soittelivt
      musaa omatekoisiin kovaäänisiin,
      niin että koko mäki raikui!

      Oikein hyvää torstai-iltaa Sinulle!

      Poista
  3. Ihania lapsuus muistoja sinulla Oli kiva lukea sinunkirjoituksiasi:)

    VastaaPoista
  4. Kiitos Irma!
    Sitä vaan toivoo, että
    omilla lapsilla olisi
    vanhana jotakin iloista
    muisteltavaa!

    On heillä mummolasta ainakin,
    kun saivat olla joka kesä
    teini-ikään asti, sitten
    tuli muut kesäharrastukset.

    VastaaPoista
  5. "Nahkainen talo". Hianosti sanottu. Niinhianosti. Peikko meni ymmyrkäiseksi.

    VastaaPoista
  6. ☺ niin se on, tätä
    nahkaista taloa täällä
    liikutellaan, nytkin
    pitää mennä nurkkia
    tarkistuttamaan, ettei
    hajoa ennen akojaan ☺

    VastaaPoista
  7. Vietin blogissasi mukavan ja pitkän tovin, samalla kun lueskelin kirjoituksiasi ja katselin kuviasi pitkältä ajalta. Mustan kissapojan armoitettuna emäntänä (toinen sitten räiskyvän punainen) tietysti telakoiduin tekstiin ja kuviin mustasta kissapersoonasta, Armas-nimeltään. Miten niin sydämeni suli ja tunnistin yhtäläisiä omituisuuksia omassa Mörrimöykyssäni, joka ei liene kissa laisinkaan. Samanlaista sängyssä makoilua ja pää tyynyssä nukkumista, muista omituisista tavoista puhumattakaan.

    Haasteen musiikkinäyte oli minulle täysin uusi ja mielenkiintoinen tuttavuus, kiitos siitä. Miten upeasti olit paneutunut haasteeseen vastaamiseen, itse olen aivan hukassa niiden kanssa ja tunnen olevani täydellinen luopio, kun en kykene vastailemaan niiden kysymyksiin. Onneksi kaikki eivät ole samanlaisia. Kiitos antoisasta lukutuokiosta blogissasi, nautin suunnattomasti sanoistasi sekä lainaamistasi runoista...:)

    VastaaPoista
  8. Kiitos, Pitsit, huomionosoituksestasi!

    Mukavaa että Sinullakin on Kissa!
    Niitten keltaisissa aurinkosilmissä
    arki on vain ohut musta viiru, kun
    ne kehräilevät tyytyväisyyttään!

    Minun lapsuundenkodissani oli paljon
    musikaalista sukua liikkeellä.
    Isä, hänen veljensä ja
    serkkupojat soittelivat
    usein kesäiltojen iloksi.
    Joskus viulu vonkui ja voivotti
    päivälläkin, niinkuin tuossa yllä, että
    meinasi heinätyötkin jäädä kesken,
    kun omatekoiset kovaääniset
    aitan seinässä kaiuttivat saundia
    ympäri peltoja!

    Haasteisiin vasaaminen on mukavaa,
    jos on haaste-tuulella,
    aina ei ole. Onneksi täällä
    blogimaailmassa ei ole
    pakko tuotantoa, jos olisi,
    jäisi kirjoittelut ainakin
    omalta osalta hyvin
    lyhytaikaiseksi.

    VastaaPoista
  9. Tulin tänne lepäämään, lueskelin vanhoja tekstejäsi ja rauhoituin. Tämä maailman melske vie ihmisestä välillä kaikki mehut! Istahdan, katson lintujani ruokintapaikalla, jäniksen jälkiä pihapiirissä ja mietin, mihin minulla on taas kiire, miksi hössötän joka suuntaan. Muistilappusia on joka paikassa. Väsyn, hermostun, mikään ei tule valmiiksi.
    Kiitos Herne :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin tuttua on minullekin, kyllä
      välillä' aivan väsähtää yrittämisestä
      ja touhuamisesta, enkä silti saa mitään aikaan.

      Niin usein kuin vain viitsin ja jaksan, teen hiljaisia kierroksia tuonne pellolle ja metsään, vaikka onkin lunta, mutta on pakko tuulettaa sisintä, että jaksaa arjessa, ja vähän mielikin kirkastuu,
      kun peura tai jänis ei juoksekaan
      karkuun,vaan katsoo suoraan päin.☺

      Kiitos sanoistasi, ja Hyvää
      ja Rauhantäyteistä viikonvaihdetta Sinulle!

      Poista