keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Haasteeseen







 kutsun osallistumaan tähän blogihaasteeseen. 
Sääntö menee näin: Kerro keneltä haasteen sait.
 Luettele 15 blogia, jolle haluat antaa tämän eteenpäin. 
 Vastaa kysymyksiin ja tee haastamillesi 11 uutta.

Millanin Kysymykset:

1. Mitä syöt mieluiten?


Mieluiten popsisin
Mansikoita ja mustikoita ja muitakin marjoja!
Mutta kun niitä ei aina ole, niin
Omenista 
on tullut suosikki.



 2. Missä olet hyvä?

Kun innostun, ja innostun yleensä
kun tulee paljon väkeä kyläilemään,
silloin olen hyvä laittamaan ruokia.



3. Mikä aisteista on sinulle tärkein?


Näkeminen.
Ihmisen näkeminen.
Sekä luonnon kauneuden ihmettely, lintuineen ja elukoineen.





4. Jos voisit muutta elämässäsi yhden asian, mikä se olisi?

 Oikeastaan en haluaisi muuttaa mitään.

Mutta jos olisi pakko sanoa jokin asia,
niin olisi pitänyt muuttaa suurkaupungista
pieneen maaseutukaupunkiin, kun lapseni olivat pieniä, esim.
tänne, missä nyt asun.



5. Jos voisit antaa jollekin lahjaksi ihan mitä tahansa, mitä antaisit ja kenelle?

Jos voisin antaa uskon Jumalaan, kaikille ihmisille, 
niin antaisin!




6. Lempivuodenaikasi?

Ehdottomasti kevät!
Olen huomannut, että mitä vanhemmaksi sitä
tulee, sitä hartaimmin odottaa kevään tuloa,
vuosi vuodelta se odotus on lisääntynyt.
Varmaan se on sen ikuisen Kevään kaipausta,
joka jokaisella ihmisellä on.........

7. Lempieläimesi?





Kissa ja lampaat.
Oli melkein pakko kirjoittaa tuo *kissa * tuohon ensimmäiseksi, kun se kyttää
tuossa vieressä, ja mistäs sitä tietää vaikka se olisi oppinut lukemaankin, kun aina
niin mielellään kököttää  katsomassa mitä kirjoittelen! Kai se luulee, että jonkin runosen sille lukaisen,
niinkuin tavallisesti aina teen. Hm..



8. Millaisista elokuvista pidät?


Saduista.
Ei piirrettyjä.
 Varsinkin Eläinsatuja, joita lapsetkin voivat katsella.
Minä en halua katsella mitään ammuskelufilmejä 
tai jännäitysfilmejä ollenkaan,
koska ne sitten kummittelevat unissani
ja jään niitä muutenkin miettimään.


9. Mikä sinussa on eniten muuttunut sitten nuoruusvuosiesi?


Olen oppinut tuntemaan enempi Häntä,
joka minusta aina välittää.
Melankolisena luonteena 
helposti vaivun pessimistisiin ajatuksiin,
mutta sekin on muuttunut, niin että
tiedän,  mielen sumuisien
päivien aina kirkastuvan.

10. Missä olet onnellisimmillasi?

Aamuisella metsätiellä. Silloinkin, kun oikein laahustan, niin puut huokailevat
mun puolestani.


11. Mistä olet kiitollinen?

 Että Hän, Iankaikkisuuden Isä ja Luoja  joka sanoo, Minä Olen,
on antanut minulle Elämän, eikä koskaan minua jätä, eikä hylkää.



En nyt juuri nyt keksi yhtään uusia kysymyksiä,

 Hyvää Keskiviikkoa Kaikille!


Kiitos Millan! 






6 kommenttia:

  1. Olipa mukavaa, kun vastasit ja voi, miten valloittava kissakuva! Aika monta lampaankuonoa tahtoo haistaa tai maistaa tuota ihanaa pörröistä :D

    VastaaPoista
  2. Millan

    Lampaat ovat kyllä tosi erikoisia
    pakkauksia, toiset eläimet ne
    huomioivat heti. Mutta vaikka
    itse puhuisin niille puolipäivää,
    ei ne ole tietävinänsäkään.

    Tässä on ihan lähellä
    H4 maatila, jonka lampaita
    aina käyn jututtamassa,
    samalla kun olen kävelemässä.

    Kerran kun hoitelin
    tyttären koiraa,
    sekin pääsi mukaan.

    No, kun lampaat näkivät koiran,
    ne tiirailivat aivan liikkumatta,
    ja kun johtaja otti yhden
    askeleen koiraan päin,
    niin toiset tulivat perässä.

    Kun ne sitten olivat aivan lähellä,
    koiraa haistelemassa, ne yht´äkkiä
    päästivät jonkin ihme äänen ja johtaja
    hypähti tasajalkaa koiran edessä.
    En tiedä oliko se jokin pässin
    taistelu ele, vai oliko jotakin muuta!

    Koira katseli ihmeissään, eikä edes
    haukkunut, niinkuin en minäkään,
    tuolla kertaa.

    Kissaan ne ovat jo tottuneet,
    vähän vaan haistelevat ja maistelevat!☺

    VastaaPoista
  3. Kiitos sinua hyvin kuvastavista vastauksistasi.<333

    Iloa ja siunausta elämääsi, Herne-ystävä.<333

    VastaaPoista
  4. Aili-mummolle

    Voi Aili-mummo, kiitos,
    juuri Iloa ja siunausta
    täällä tarvitsen, olen
    niin väsähtäneessä
    tilassa, enkä tahdo
    millään saada otetta
    mistään.

    Vappuna loukkasin nilkkani,
    niin että kaikki
    ihanat kävelyretkeni
    jäivät.

    Vaikka nyt jo
    hyvin varovasti
    laahustan,
    niin on niitä muitakin
    vaivoja kannettavana.

    Ulkona kaikki viheriöi
    ja aurinko paistaa,
    puiston puolella on
    todella kaunista.

    Pikkuhiljaa se taas
    tästä helpottaa.



    Oikein Hyviä alkukesän hetkiä
    ja Taivaan Isän Siunausta
    Sinulle myös, Aili-mummo.

    VastaaPoista