sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Etydi






Nuori hevonen 

Tähtiin tallin luona
tuijottaa hevonen.
Kuinka pitkän matkan
jaksaisin lentäen?

Kuuran kultainen vaaka
punnitsee näkyvää.
Maahan vai tuonne saakka
keinahtaa luinen pää?


Taivaan kansi on kirkas,
nuori on hevonen.
Kylmää vavahtaa selkä,
se tynkäsiipinen.


Ja kohta tupruaa lunta,
missä leijaileekaan.
Jospa kaikki on unta,
vain unta valjaissaan.



Ilpo Tiihonen 



***

Haaveet eivät aina toteudu.
Moni näkee unta ja herää vasta vanhana.
Tätäkö tämä on, elämä, kysyy.
Tätäkö se oli? Noinko se meni, ohi.


Silti siinä on se yksi päivä, tai vain se
 hetki,  joka on kuin
tuhat vuotta. Sen Ihmisen Hetki.
Juuri se sävel, ne, maisemat.


Ihminen  laskee päiviä.
Kellolla, kuun ja auringon kierroksilla,
pysyäkseen ajan tasalla, ajan raameissa.

Todellinen aika ei ole laskettavissa.
Se vain on. Ja jatkuu. 


Saarnaaja sanoo,

mitä nyt on, sitä on ollut ennenkin,
ja mitä vastedes on, sitäkin on ollut ennen.
Jumala tuo esiin sen, minkä aika on vienyt.

klik




8 kommenttia:

  1. Kaaaunis tuo Sibeliuksen kappale sellolla soitettuna.;D

    Elämä on kuin unta, sanotaan myös...

    Oikein hyvää uuden viikon alkua, Herne.<3

    VastaaPoista
  2. kiva runo hepasta. Lehmät ovat lentäneet jossain tarinassa nyt on hepan vuoro;))
    jännä juttu, todellista aikaa ei ole lainkaan.
    Kiitos upeasta musiikista.
    Samalla toivon hyvää vuoden jatkumoa. Terveyttä ja elämäniloa

    VastaaPoista
  3. Aikatherine

    Juu, Ilpo Tiihosella on aivan erinomainen runoilutyyli.

    Minun mielikuvissani kyllä
    lentävät lehmät ja lampaat ja
    jopa kissatkin! ☺ Ja välillä lennän itsekin...... Sibeliuksen kaunis Etydi lennätti juuri sopivasti.

    Terveyttä ja elämäniloa ja
    Hyvää vuoden jatkoa, Sinulle myös.

    VastaaPoista
  4. Aili-mummo

    Sibeliuksella on kauniitakin kappaleita,mutta on myöskin sellaista lajia, joihin ei mun sieluni säikeet oikein ylety. Mun kaikki lapseni ovat musikaalisia ja Poika joka kuoli, oikein Rakasti Sibeliuksen musiikkia.

    Sanoinkin hänelle kerran, mitä hän ja japanilaiset oikein kuulevat Sibeliuksen vaikeatajuisissakin kappaleissa, sillä japanilaisethan ovat todella Sibelius faneja.

    Poika tuuumasi vaan, että vain he, samurajien suku tajuaa:)) Kutsuimme
    häntä pienestä asti Samurajksi, kun oikea nimi on Sam.

    Täällä tuli lunta ja kylmää, vihreät nurmet ikkunan edessä muuttuivat valkoisiksi. Kävelin eilen Kaarinalle kylään, ja olipas liukasta.

    Täytyy ostaa sellaiset jääpiikkarit jotka laitetaan kenkien päälle ettei kaadu liukkaalla.

    Keväänodotus mieltä Sinulle, eikös
    päivät ole jo pidempiä, joten valoisia aikoja kohti mennään!

    VastaaPoista
  5. Kiva runo hepasta.
    Täällä ei ole lunta se suli pois. Nyt ei enään tarvis tullakaan.
    Kevät saisi tulla. Mukavaa tammikuun loppua sinne teille!♥

    VastaaPoista
  6. Kiitos pitkästä ja kauniista vastauksestasi, Herne.<3

    Minulla on sinulle varattuna yllätys, Herne-ystävä.<3

    Ps. Katsohan blogiani Aili-mummon arkea.<3

    VastaaPoista
  7. Kiitos , Sylvi

    Tässä ihan lähellä on hevostallit ja siellä
    on parhaimmillaan lähemmäs viitisenkymmentä
    hevosta! Ne ovat todella upeita elukoita, olkoot sitten minkä kokokoisia tai värisiä, vanhoja tai nuoria, oriita tai tammoja!

    Tuo kuva on otettu jossakin vaiheessa kun sitä luntakin vilahti.

    Koitetaan kärsivällisesti kestää tammikuu loppuun asti, kohtahan se kevät sieltä tulee, ja varmasti ihananmpi, kuin koskaan ennen!!

    VastaaPoista
  8. Aili-mummo

    Anteeksi nyt, kun kesti tämä vastaaminen näin pitkään, mutta siellä Olsossa meni pitempään, kuin olin suunnitellut. Sairastuimme siellä mahatautiin koko porukka ja siitä piti selvitä ennenkuin pääsi kotiin.
    Vaikka en vieläkään ole kotona, vaan nuorimman pojan luona Jöötteporissa. Tämä on selllainen *välilasku paikka*, ja jatkan taas matkaa omiin oloihini, kun
    olen hetken hengähtänyt.

    Kiitos haasteesta, otan sen iloiten vastaan!

    VastaaPoista