keskiviikko 31. elokuuta 2011

Melankolistiille troppia Etelä-Pohojalaasittaasin






Jos soot ulukona
ja tähäret loistaa,
älä maraja,
jotta
puuttuu elämästä valopilikut.








Oliskohan
 hiukan aihetta
penkoa tätä melankolia vaihetta...

juttu on tuttu joka syys, siis taas,
että  sitä on sittenkin kiinni maas
ja kaikissa vihreissä puissa,

vihreettömyys kalvaa sielussa ja luissa
eikö vois kesän suhteen saada vähän pitennystä
hiukan värien ja valojen hempeää venytystä?

niin mukava olis aamulla nousta loka-marraskuussa
kun kerrankin olisi hymyä suussa..
ah! käkikin kukkuis vielä puussa!
  
syyskamppeita ei otettais esiin vielä,
eikä lampaitakaan tarttis navettaan viedä
eihän nekään sisätiloja mielellään siedä!


Saiskos
 syksyn suhteen sitä lykkäystä,
enempi elämän
tykkäystä.....




klik
mutisee
herne-

6 kommenttia:

  1. Voi, ku moon tuasta justiinsa samaa miältä!:)

    VastaaPoista
  2. Millan

    No, vain toinen Etelä-Pohojalaanen
    voi nua olotilat reiluhun ymmärtää!

    Son vissihin sitte sitä sialujen sinfffoniiaa!☺

    VastaaPoista
  3. Toivon, että tuo Yläpihan Herra on kuulolla, kun näin kaunihisti pyydät..;)

    Mukavoo loppuviikkoo siule, Herne-ystävä, sielä Ruotsin muala<3

    VastaaPoista
  4. Aili-mummo

    Minä ihmettelen, että nuorempana
    syksyn kanssa ei ollut mitään vaikeuksia,
    mutta nyt vanhana, kun kesä on ohi,
    kolotukset ja raihnaisuuden vaivatkin
    lisääntyvät. Kai aurinko pitää särytkin ojennuksessa, kesäaikana?

    No, täytyy laittaa villavaatteita ylle
    ja alle, että tokenee!

    Lämpöösiä syyspäiviä Sulle kans, Aili-ystävä,
    sielä kotomaalla !

    VastaaPoista
  5. Sulle on blogissani blogitunnustus, käyppä kurkkaamassa!

    VastaaPoista
  6. Trinalle

    Kiitokset Aurinkoisesta yllätyksestä!

    VastaaPoista