keskiviikko 31. elokuuta 2011

Melankolistiille troppia Etelä-Pohojalaasittaasin






Jos soot ulukona
ja tähäret loistaa,
älä maraja,
jotta
puuttuu elämästä valopilikut.








Oliskohan
 hiukan aihetta
penkoa tätä melankolia vaihetta...

juttu on tuttu joka syys, siis taas,
että  sitä on sittenkin kiinni maas
ja kaikissa vihreissä puissa,

vihreettömyys kalvaa sielussa ja luissa
eikö vois kesän suhteen saada vähän pitennystä
hiukan värien ja valojen hempeää venytystä?

niin mukava olis aamulla nousta loka-marraskuussa
kun kerrankin olisi hymyä suussa..
ah! käkikin kukkuis vielä puussa!
  
syyskamppeita ei otettais esiin vielä,
eikä lampaitakaan tarttis navettaan viedä
eihän nekään sisätiloja mielellään siedä!


Saiskos
 syksyn suhteen sitä lykkäystä,
enempi elämän
tykkäystä.....




klik
mutisee
herne-

tiistai 30. elokuuta 2011

Elokuun ilta



 
 posket kiiltävät
valoa vasten
aallokko hengittää
läpinäkyviä kalojatähtiä ja näkinkenkiä
 
meri on Kuun 
kehto



Kirj. Herne

perjantai 19. elokuuta 2011

Kettu




Ketun näin.

Aivan vahingossa huomasinkin.
Siinä se kulki, kyttäili maisemia,
takkuinen ja rasittunut,
melkein kuin ihminen,
puhkui itsekseen.

Kyllä se huomasi minut.

Hetken
katsoimme toisiamme,
eikä  hiiskahdettu.

Sitten se hymähti, jotakin, 
ja meni ohi.

 Jatkoimme
yksinpuhelujamme
häntiä heilutellen........






Kirj. Herne

lauantai 13. elokuuta 2011

Kesää Länsi-Jöötanmaalla




Hyvää Elokuuta.
Kuvat saa napsauttamalla isommaksi.
Lehmät ja vasikat eivät ole omia,
vaikka ovat ihan saunan vieressä laitumella.

Ne katselevat suoraan saunan ikkunasta sisään
ja ihmettelevät, mitä oikein tapahtuu.
Tuo kissa on Hellä, mutta ei se kissa, joka
tulee saunaan mukaan, ja tykkää
löylyistäkin.

Yllä se Saunakissa, Armas.
Uudet perheenjäsenet,
syntymäpäivälahja Vävylle,
Romeo ja Julia.




Tässä
Onni, makaa puunjuurella.
Se on Hellä kissan veli.
Tämä on se kissa, joka
tulee minun syliini ja katsoo suoraan silmiin.
Sen silmät ovat keltaiset kuin aurinko.
Sanonkin, että niissä arki on vain
tumma viiru, ja kun se kehrää
kainalossa, kaikki vaivat unohtuvat.






torstai 4. elokuuta 2011

Nokkosperhonen


Klikketiklikks


Kristus, Jeesus, 

tänään torstainakin
Sinua etsitään
monesta paikasta
eri tavoin. 
Hyvin eri tavoin.

Sisäinen tuska
ja suru ei
sammu täällä,
ei sylissä eikä 
sylien ulkopuolella.

Täällä nuoruuden
unelmat särkyvät.
Kaikki kauneus rapistuu
ja kovaäänisyys rikkoo
hiljaisuuden.

Salaisista murheista
ja itkuista riittää
yhteen kivikirkkoon
ja vähän toista.

Kelpaako ihminen?

Kelpaavatko
sisäänpäin kääntyneet
 murehtijat,
kun sielu vielä lennättäis,
vaikka ei
jaloista olekaan
hyppäämään ?