maanantai 7. kesäkuuta 2010

Maa on niin kaunis



Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta
kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.


Kiitävi aika,
vierähtävät vuodet,
miespolvet vaipuvat unholaan.
Kirkasna aina
sielujen laulun
taivainen sointu säilyy vaan.


Enkelit ensin
paimenille lauloi,
sielusta sieluhun kaiku soi:
Kunnia Herran,
maassa nyt rauha,
kun Jeesus meille armon toi.

4 kommenttia:

  1. Tykkään tuosta virrestä, kaikissa tilanteissa. Siinä on ikuisuuden tuntu mukana.

    VastaaPoista
  2. Trina

    Minäkin tykkään!
    Yksi niitä kauneimpia
    virsiä mitä tiedän!
    Se aivankuin nostaa maasta,
    ylemmäs, Taivaan perspektiiviin.

    VastaaPoista
  3. ...ja mukaan tulevat myös kaikki menneet sukupolvet: vaikuttavaa.

    Ennen tätä laulettiin enimmäkseen joululauluna; sävy on toiveikas, optimistinen ja "kohottava" kuten sanoit, Herne. Tämä on ojentautumista näkymätöntä kohti.

    VastaaPoista
  4. Aili- mummo

    Menneetkin sukupolvet
    ovat aina mukana!
    Kukaan ei ole poissa
    vaan Tallella!

    Kun ei silmä näe,
    niin Sydän näkee!

    VastaaPoista