keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Sittenkin


Sittenkin
kestää
jaksaa

sittenkin
aamu koittaa

kun talutat
ja olet lähellä
Kristus, Jeesus

Sydämeni laulu








Sävellys Sibeliuksen... klikkaa



Tuonen lehto, öinen lehto,
siell' on hieno hietakehto,
sinnepä lapseni saatan.

Siell' on lapsen lysti olla,
Tuonen herran vainiolla
kaitsea Tuonelan karjaa.

Siell' on lapsen lysti olla,
illan tullen tuuditella
helmassa Tuonelan immen.

Onpa kullan lysti olla,
kultakehdoss' kellahdella,
kuullella kehrääjälintuu.

Tuonen viita, rauhan viita!
kaukana on vaino, riita,
kaukana kavala maailma.




Aleksis Kivi




lauantai 19. kesäkuuta 2010

Vain olla näin







Vain olla näin ja katsella pilveä,
kukkaa.

Kääntyä pois siitä mitä odottaa,
laskea kätensä ja olla vailla pelkoa,
vain odottaa
kun päivälilja iltaan vaipuu
ja varjon kätkee-

ei ole mitään niin kaunista,
ei mitään niin kirkasta kuin tuuli
joka pilven vie
ei mitään niin rauhallistakuin vesi –

jo päivä laskee
ja katse on löytänyt pohjan
ja kaipaus jää

kääntyä kohtaamaan hänet
joka saapuu viileätä ruohoa pitkin,
niin että uusi hetki
ja
uusi liike tulevat
liki siirtyvän katseen kanssa.


Vain olla näin -
jää yöhön pilvi kukka.


- Kirsi Kunnas. Valikoima runoja

tiistai 15. kesäkuuta 2010

Mitä Suru on?

Mitä Suru on?
Suru on Rakkauden janoa.

Mikä tuo tuskan Suruun?
Yksinäisyys.



Surun seuralaisena on yksinäisyys.
Suru on sanaton.
Kukaan ei voi täysin ymmärtää toisen
tuskaa, eikä surua voi sälyttää toisen
kannettavaksi, se on kestettävä yksin.

Surun seuralaisena on yksinäisyys.
Sen vuoksi suru on täynnä rakkauden kaipausta.
Se kaipaus on tyydyttämätön.

Sören Kierkegaad sanoo,

Velvollisuutemme on jäädä rakkauden velkaan
toinen toisellemme.
Rakkauden olemus on olla velassa.
Koskaan emme voi maksaa sitä takaisin.


Koskaan ei ihminen voi rakastaa toista kylliksi.
Siihen ei kukaan kykene.
Rakkaus kuolee,
jos ihminen vertaa tuntemaansa
rakkautta toisen rakkauteen.

Ei Äitikään voi Rakastaa lapsiaan kylliksi.

Ajatukset ja lainauksia
Fredrik Wislöffin kirjasta;
Läheisensä menettäneelle.


maanantai 14. kesäkuuta 2010

Aika




TIDEN


Vi har tolv ur i huset
alligevel slår tiden ikke til


Man går ud i sit køkken
henter kakaomælk til sin spinkle søn
men når man vender tilbage
er han blevet for gammel til kakaomælk
krøver øl piger revolution


Man må udnytte tiden mens man har den


Ens datter kommer fra skole
går ud for at hinke
kommer ind lidt efter
og spørger om man vil passe den lille
mens hun og manden går i teatret
og mens de er i teatret
rykker den lille med noget besvær
op i 3.G


Man må udnytte tiden mens man har den


Man fotograferer sin hidtil unge hustru
med blodrigt sigøjnertørklæde
og som baggrund et yppigt springvand
men næppe er billedet fremkaldt
før hun forkynder at det så småt
er hendes tur til at få folkepension
så sagte vågner enken i hende


Man vil gerne udnytte tiden
men den bliver væk hele tiden
hvor bliver den af
har den nogensinde været der
har man brugt for megen tid
på at trække tiden ud


Man må udnytte tiden i tide
flakke om en tid uden tid og sted
og når tiden er inde
ringe hjem og høre
"De har kaldt 9008000
der er ingen abonnent på det nummer"
...Klick.


Benny Andersen
Tanskalainen runoilija

Oma hatara suuripiirtein käännös:

AIKA

Meillä on kaksitoista kelloa talossa
kuitenkaan aikaa ei riitä

Mennään keittiöstä
hakemaan suklaamaitoa pikkupojalle
mutta kun palaa
hän oli liian vanha suklaamaidolle
vaatii olutta tyttöjä ja vallankumouksen

Silloin on toimittava, kun aika on

Yksi tytär tulee koulusta
hyppien yhdellä jalalla
tulee vähän myöhemmin
ja kysyy
jos vauvaa hoidettaisiin
kun hän ja mies menevät teatteriin

ja kun he ovat teatterissa
vauvalla on jo
hiukan vaikeuksia
opus 3.G kanssa

Toimi ajallansa

Mies valokuvaa nuorta vaimoansa
veripunainen mustalaishuivi päällä
taustalla rehevät suihkulähteet
mutta
tuskin kuva on otettu
kun vaimo julistaa
että on hänen vuoronsa
saada valtion eläkettä
leskille

Sinä haluat käyttää aikaa
mutta se on kadonnut koko ajan
se ei ole koskaan ollut siellä
on käytty liikaa aikaa
viivytellä

On käytettävä aika ajallaan

vaellettava ajassa ajallaan

ettei käy niin,
kun
soitetaan kotiin ja kuullaan;
" 9008000
numeron tilaajaa ei ole "

... klik.

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Tunne

rinnan luisessa tapulissa
ruostunut kello
särkynyt

Ja lattia




Hiljaa,
talo ei nuku.

Ja lattia.

Ettei mene puhki.
Tai

Älä puhu.
Korvat ovat särkyneet.







lauantai 12. kesäkuuta 2010

Sininen






Paljon kysyttiin,
ja mukamas kustannusarvioita
laskettiin.

Siitä oli pitkä aika,
mutta nyt se on, ja niinkuin
silloin sanottiin, kaikki on
jo toisin!

Kuinka jotakin niin pientä
on niin Suurta, ja
varjojen takana ovat
Hymyilevät Kasvosi kuitenkin!

- Että miksi ei aikaisemmin,
pitkään kysyttiin,
tänä aamuna aikaisin,
ymmärsin.

Kesää kohti.
Kun aurinko lämmittää,
ajatella,
kukkii maa, metsät, ja Taivas.


















torstai 10. kesäkuuta 2010

Naakanpoikanen









Kuka hankkii ravinnon kaarneelle,
kun sen poikaset huutavat Jumalan puoleen ja
lentelevät sinne tänne ruokaa vailla?

Job 39

Kaarne on vanha nimi Korpille.



Olen usein tätä kohtaa lueskellut
ja ajatellut, että kun Jumala
pitää huolen Korpinkin
poikasista, niin Hän
huolehtii kaikista minunkin
poikasistani, ja koko
kaikista meidän suvun poikasista!
Kuvan otin, kun Tyttären poika
on huolehtimassa Naakanpoikasesta,
joka on innostuksissaan tippunut pesästä.

Minutkin komennettiin
huoltopatrulliin, silmälläpitäjäksi
ja pensaaseen kantajaksi,
jos
kukot pihamaalla saavat
ärsytyspuuskan, kun on
outo olio kanojen lähellä.

Ei se auttanut, vaikka sanoin, että
uskallankohan mä ottaa
sen naakanpojan kiinni...
pakko oli vaan uskaltaa.

Koiraa ei uskalla päästää
irti, vaikka ei se purisi lintua,
se voi innostuksissaan tehdä
jotakin muuta.

Naakkaparvi kyllä' vahtii poikasta
ja varsinkin Emo, joka ruokkiikin
sitä, milloin liiteriin
ja milloin kukkapensaisiin.


Ps

Ihmettelin
naakanpojan kauniin
sinisä silmiä.


keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Ennen oli aina Koti-Ikävä




Ennen oli aina Koti-Ikävä.
Ajattelin, että Synnyinmaa
ja Kotipaikka pitivit sydäntä
syrjällään,
ikävän pesäpaikkaa.

Kun Isä ja Äiti lähtivät
rauhan majoihin, koti-ikävä
jäi vain haikeudeksi.

Tykkäsin,
että Etelä-Pohjanmaan
maisemat, pellot ja lapsuuden niityt
ja metsikot olivat maailman kauneimmat.

Muistoissa ne ovatkin sitä,
kun niihin liittyy
omaa tarinaa!

Täältä Vieraalta maalta on kuitenkin
ajan mittaan löytynyt oma maa,
omaa elämän mittaista tarinaa,
aivan kuin jatkoksi.

Kaupunkiasukkeina kaipasimme aina
Suomen Mummolaan,
maaseudun rauhaan.

Kesät saimmekin viettää
Mummon ja Vaarin hoivissa,
kun lapset olivat pieniä.

Tyttären perhe löysi sitten oman
Maalais -Onnelansa täältä,
meidän kaikkien onneksi!

Ja se "Mummola"
löytyikin täältä,
taas,
iki-ihanan luonnon keskeltä,
Tammien ja Pähkinäpuitten katveesta!


Tämä Poika, joka nyt muutti Taivaaseen,
tykkäsi viettää kaikki lomansa näissä
maisemissa, peheensä kanssa, vaikka
matkaa Norjasta tänne onkin.

Oltiin jo suunniteltu, että kun koulut loppuvat,
niin heinäkuun alussa taas kokoonnutaan,
niinkuin ennenkin. Suunnittelimme myös
Suomenmatkaa ja sukulaisten tapaamisia.

Niin ne suunnitelmat muuttuvat.
Ihminen päättää yhtä ja toista,
Jumala säätää omaan malliinsa.

Me tapaamme, mutta Sam on
jo kotona.

Katselen nyt näitä kauniita maisemia
itselleni ja hänelle. Kuljemme edelleenkin
yhdessä, koko perhe, koko meidän väki,
kunnes kotona tapaamme hänet.
Taivaan Kotona.
Iki-kotona.

Meillä on v i e l ä matkaa.

maanantai 7. kesäkuuta 2010

Maa on niin kaunis



Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta
kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.


Kiitävi aika,
vierähtävät vuodet,
miespolvet vaipuvat unholaan.
Kirkasna aina
sielujen laulun
taivainen sointu säilyy vaan.


Enkelit ensin
paimenille lauloi,
sielusta sieluhun kaiku soi:
Kunnia Herran,
maassa nyt rauha,
kun Jeesus meille armon toi.

torstai 3. kesäkuuta 2010

Herra, Herra pyyhkii kyyneleet






Hän hävittää kuoleman ainiaaksi,
ja Herra, Herra pyyhkii kyyneleet
kaikkien kasvoilta ja ottaa pois
kansansa häväistyksen
kaikesta maasta.

Sillä Herra on puhunut.
Ja sinä päivänä sanotaan:
"Katso,
tämä on meidän Jumalamme,
jota me odotimme meitä
pelastamaan;

tämä on Herra,
jota me odotimme:
iloitkaamme ja riemuitkaamme
pelastuksesta, jonka hän toi.


Jesaja 25

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Nyt

Klikk

Sen,

jonka saimme,

tuskin saimme ensinkään.
ja kadotettu tuskin poissa on.

Hyväili päivä ohimoitasi
ja yhä hyväilee.

ja kuitenkin,

kun katson, yö on tullut
ja sumun kosteus on niemen yllä

ja vesilintu eilinen
on vaiti taikka kauas lentänyt.




/P. Mustapää



Kanna Jeesus, Jumalan Poika !
kanna yli surun maan
kanna sylissäs
sydämen puolella
meitäkin

nyt

tiistai 1. kesäkuuta 2010

Pik-nikille





Ja päivät tulevat niin kuin ennenkin
ja kukat maahan,
tuuli, jota odotit,
tulevat illat

siniset ja vihreät silmät etsivät
Sinun silmiäsi

Sinä hymyilit meille
viimeisen kerran,
täällä

ja se Isän "suuri linja-auto tuli
nyt
ja pääsit pik-nikille, "
Jeesuksen kanssa.