keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

Lammasjuttua

Klikkaas kuvaa; Lammaslaulu on POP!
Siitä voi tunnistaa itsensä...kin..




Kohta pästetään lampaat
navetan nurkasta pellolle!

On se taas surkuhupaisa näky,
kun ne takkuisina
ja sottuisina aivankuin häpeevät
ittiänsä talvehtimiskauden
lyöminä.

Hienoista samaistumista
pakostakin tuntee,

ihan
niinkuin sukulaissieluna;
yhtä takkuisia
ja
talvehtineita, olemme! kesälläkin!

vaan
lehmuksen alla
huilattais!









2 kommenttia:

  1. Väkisinkin sitä vähän nuhjaantuu ja takkuuntuu pitkinä talvikuukausina. Onneksi on kerran vuodessa on kesä :)

    VastaaPoista
  2. Isopeikko

    onneksi on kesä,
    se pieni ohivilahtava
    viherkausi, kun aurinkoakin
    näkee ja talvipatit sulavat!

    sielukin pyrähtelee
    puitten latvoissa ja
    kesäöitten suloisissa
    liverryksissä!

    VastaaPoista