torstai 31. joulukuuta 2009

Kysymä







Eikö koskaan lopu se
mikä ei ole vieläkään loppunut
kaiken muun loppuessa ajallaan


miksi ei sammu se
mikä ei ole sammunut vielä
kaiken muun sammuessa jo


miksi se polttaa
vaikka se on Sinun käsiisi tuotu





?





keskiviikko 30. joulukuuta 2009

O'- do-tuk-sia

Tästä läheltä, otettu kuva.




Surusilmien turvapaikkaa
toisen silmissä?
Pelon puhetta pakoon mentyä?

Osaako tulla takaisin?
Jaksaako?

Odotusten liian suuret taakat
uuelleen murtavat maahan.








tiistai 29. joulukuuta 2009

Levollista jankutusta




Jeesus
kaikki näivetyksenikin
sinä olet kantanut
saamattomuuuteni
masennukset
pettymykset
ja kuoleman

Taas kun menee huokailun puolelle
ja oma olo rasittaa
eikä saa yhtäkään inspiraatiota
ja kaikki vaan jyrää harmaata
tahtia:

Sinä Jeesus nostat taas
paremmille näkyväisyyksille
tästä hiiriperspektiivistä
Taivaan mahdollisuuksien
ulottuvaisuuksiin,
niin arjessa kuin juhlassa!


Ei niin, että olisi jokin
automaatio, jokin nappula
jota painaa matalapaineessa,
vaan on se Ainutlaatuinen
Armon Voima, Lepo:

yrittämisistä ja pätemisestä
ja siitä, että pitää
olla näyttöä ainakin jonkinlaisesta
tehokkuudesta

!ei tarvitse tehdä mitään,


silti on Rakastettu!

sunnuntai 27. joulukuuta 2009

Täts' it







Lunta maa täynnä.
Joulun vitivalkoisia villoja.

Kynttilöitten hehkuvissa sydämissä
muistot elävät.

Kipu elää.
Puuttuvat katseet.

Äänet.
Askeleet.

Tyhjä syli.
Hiljaisuuden Lohtuun käärityt hetket.

















perjantai 25. joulukuuta 2009

Ah-dingosta -dinkoon


Vaikka minä kuljen ahdingosta ahdinkoon
Sinä annat minulle voiman elää.


Psalmi 138 Raamattu 1992

torstai 24. joulukuuta 2009

Missä on minun onneni







Eräs rohkeimmista sydämen uskon tunnustuksista
löytyy Psalmeista: ”Minä saan
aina olla luonasi, sinä pidät kädestäni kiinni.
Sinä johdatat minua tahtosi mukaan, ja
viimein sinä nostat minut kunniaan. Taivaassa
minulla on sinut, sinä olet ainoa
turvani maan päällä. Vaikka ruumiini ja
sieluni nääntyy, Jumala on kallioni, minun
osani iankaikkisesti.” ”Minun onneni on
olla lähellä Jumalaa, minä turvaan Herraan,
Jumalaani” (Ps. 73:23–28). Kristuksen
nimessä ja Kristuksen tähden tämä on
totta kohdallani!

Onneni ei ole siinä, että kaikki muuttuu
elämässäni ja itsessäni paremmaksi.
Onneni on siinä, että otan vastaan Herra
kädestä niin nykyisen elämäntilanteeni
kuin tällaisen oman itsenikin. Näin siitäkin
huolimatta, vaikka kumpaankin sisältyy
vaikeita ja raskaita asioita. Suostun sairauteeni
ja tämän hetkiseen terveyteeni,
pahaan ja hyvään olooni, itkuun ja iloon ja
siihen, että ”näin syntisenä, Herra, mun
täytyy vaeltaa”.

Suostun jopa siihen, että
sieluni ja ruumiini nääntyy.
Ei ole helppo luottaa, että Herra luo
elämääni niin valon kuin pimeydenkin ja
tuottaa yhtä lailla onnen kuin onnettomuuden
(Jes. 45:6–7). En millään tahdo suostua
siihen, että Herra lähettää kuoleman,
vie alas tuonelaan, tekee köyhäksi ja painaa
maahan.

Helppoa silloin on uskoa, kun Jumala
antaa elämän, nostaa tuonelasta, antaa
rikkauden ja kohottaa maasta (1. Sam.
2:6–8). Kuitenkin molemmat elämän tilanteet
ovat Herran antamia, sillä Korkeimman
suusta lähtee niin paha kuin hyväkin
(Val. 3:38).

Kuinka usein sisimpääni hiipii syvä
syyllisyys ja sen mukana epäilys. Kaikki
kurja itsessäni ja elämässäni aiheutuu vain
omista laiminlyönneistäni, harkitsemattomuudestani,
luonteeni heikkouksista ja
synneistäni.

Jos olisin toisenlainen, jos
ponnistelisin enemmän, tekisin työtä ja
kilvoittelisin huolellisemmin, niin kaikki
olisi nyt elämässäni paremmin. Minulla ei
ole lupaa tällaisenani luottaa Herraan, koska
vikani ja virheeni ovat aiheuttaneet nykyisen
pahan enkä ole suostunut enkä jaksanut
niitä korjata.

Jos Herra näkee hyväksi, hän kyllä
työntää minut pois nykyisestä tilanteestani
ja avaa oven johonkin uuteen.
Hän voi kääntää kohtaloni, mutta hän
voi olla myös kääntämättä.

Hän on voimallinen muuttamaan minut
tahtomallaan tavalla tai sitten hän ei muuta.
Itse en kykene määrittelemään sitä,
mikä on minulle parasta, mikä pahinta.
Opettelen vain luottamaan Herran armolupauksiin
ja siihen, että hän on elämässäni
ja sen kaikissa vaiheissa kaikkivaltias Herra,
joka toteuttaa tahtonsa.

Siksi minun onneni on siinä, että saan
olla lähellä Herra ja turvata häneen myös
huokaillessani ja itkiessäni ilman kyyneleitä
omaa elämänosaani ja jumalattomuuttani.
Ja ”vaikka minä kuljen ahdingosta
ahdinkoon, sinä annat minulle voiman
elää” (Ps. 138:7).



OP













keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Sanapullaa





Ajatusten omenapullia
luumuja appelsiineja.
Kanelin ja neilikan
tuoksua.

Esiliinan hulmahduksia ja
kattiloiden kolinaa.
Hyräilyn häiviä.

Lämpöisiä tunteiden tulvahduksia
itsekseen puhumista ja
hienoista hymyilyä....

Hiljaista rukousta,
kiitollisuutta
ja tiskiä riittää!

Tupa on pelkkää höyryä
uunit lämmittävät
pannuja patoja
ja sydämiä.

Kaffia ;
hymyä;
hyräilyä!












sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Enkeli










Enkeli lensi tänne
sieltä, missä kaipaus loppuu

Siellä salaisuudet menettävät
merkityksensä,
Totuus näkyy selvästi
ja on rauha maassa.

Nyt pääsy lähelle
ja kauas on kaikille mahdollista!
Valo on voittanut pimeyden,
muukalaisille on löytynyt koti.

Yksi on Suurin,
Hänen järjestyksensä vallitsee.
Mitättömän arvo täällä, voi hämätä katsojaa,
kun kallisarvoinen on kätketty
arvottoman sisälle.

Siellä ei Enää katsota henkilöön, vaan
Häneen, Joka on kaikki Kaikessa,
Messias, Daavidin Poika,
Jeesus Kristus.


















lauantai 19. joulukuuta 2009

:-) :-)









Aamulla varhain
kun yön valvomiset ja kolotukset
vielä riipovat

villasukat ja takki eivät lämmitä
ajatukset eivät luista

kahvi ei ole tarpeeksi kuumaa
että vilu hellittäisi ympärillä,
tai kauempana

sielut hytisevät;

Sinä tulet,
lohtuna
kaikkiin vaivoihin.

On silti vilu ja muresta riittää,
kolotus jatkuu ja talvi,
Sinä, toivo elät.

Lohtu lämmittää.
















perjantai 18. joulukuuta 2009

Ajan tasalle.......






Uskaltaisikohan löytyä
jänispellon takaa, aarniometsästä,
jossa suuret Harmaat Hirvet
kulkevat varmoin askelin
ikikuusien alle,
 kun yhtenä aamuna
 peltohiiri
vaan katosi
tai lumijänis,

lumen yllättävää ääntä....


perjantai 11. joulukuuta 2009

Feis tu feis

haavoitettu sielu
monet vammat painavat

kantaisi toisten taakkoja
omien sijaan

ennemmin tai myöhemmin
haavat särkevät läpi
kasvoista kasvoihin

perjantai 4. joulukuuta 2009

Rakkaus








vastarakkautta
odottamaton
Rakkaus
voi muuttaa
ilmansuuntia

ihmisten
sisäisiä raitoja,
lommoja, haavoja
sekä läiskiä







torstai 3. joulukuuta 2009

Ar-mahtava





Jumalan
armahtavan katseen
lääkkeet
parantavat
rikotun sielun