perjantai 6. helmikuuta 2009

Rannalla

Tänään olet lähempänä kuin eilen.
Enkä unohda,

että välillä aaltoilet kauas,
palataksesi jälleen omalla ajallasi.
Silloin kun näen vain hiekan edessäni,
huomaan kaiken sen,
mikä on ollut piilossa silmiltäni.

Kaiken sen,
mitä en ehkä muuten näkisikään...
Puhut jokaisessa kivessä,
jokaisessa simpukan kuoressa
kerrot salaisuuksia,
joita en ennen tiennyt.

Ny tiedän.

Istun tässä ja odotan paluutasi.
Kaukaa jo voi kuulla tulosi,
kun vyöryt rantoja
lepyttelemään,
lohduttelemaan suolaisilla
tuulahduksilla;
jälleennäkemisen ilolla;
kaikissa kyynelissä

kohtaamaan....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti